Mikä on radon ja miksi se on vaarallinen?

Radon lyhyesti

Radon on radioaktiivinen jalokaasu. Sitä syntyy koko ajan, kun maaperän uraani hajoaa. Ulkoilmaan päässyt radon laimenee nopeasti, mutta rakennuksen sisälle se voi kertyä.

Radonilla ei ole hajua, makua eikä väriä, eikä se aiheuta oireita. Siksi sitä ei huomaa ennen kuin se mitataan.

Miten radon pääsee sisälle?

Lämmin sisäilma nousee ylös ja ilmanvaihto poistaa ilmaa, joten talon alaosa on lievästi alipaineinen maaperään nähden. Alipaine imee maaperän huokosilmaa sisään kaikista raoista: lattian ja seinän saumasta, putkien läpivienneistä ja halkeamista.

Eniten radonia tulee, kun maaperä läpäisee ilmaa hyvin. Harjut ja muut sora- ja hiekkamaat ovat tyypillisiä riskialueita. Talvella sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on suurin, ja siksi pitoisuudet ovat korkeimmillaan lämmityskaudella.

Miksi radon on vaarallinen?

Hengitysilman radon ja sen hajoamistuotteet säteilyttävät keuhkoja. Pitkäaikainen altistus lisää keuhkosyövän riskiä. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan radon aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpää, ja tupakoivilla riski on moninkertainen.

Turvallista kynnysarvoa ei ole: riski kasvaa suoraan pitoisuuden mukana. Siksi laki velvoittaa rakennuksen omistajan pitämään radonpitoisuuden olosuhteet huomioiden mahdollisimman pienenä (säteilylaki 859/2018).

Viitearvot Suomessa

Arvot ovat vuosikeskiarvoja. Mittauksen pitää kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, ja se tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.

Missä radonia on?

Korkeita pitoisuuksia mitataan eniten Etelä-Suomessa, esimerkiksi Uudellamaalla, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Korkeita arvoja löytyy kuitenkin kaikkialta Suomesta, ja naapuritalojen tulokset voivat poiketa toisistaan moninkertaisesti. Naapurin tulos tai alueen keskiarvo ei kerro sinun talostasi.

Työpaikoille STUK on määrittänyt alueet, joilla mittaus on pakollinen. Katso kunnat ja postinumeroalueet.